Merkittävä osa satamista ja niiden rakennuksista otettiin sotilasviranomaisten käyttöön. Varsinainen sotasatama ja -telakka sijaitsivat Katajanokalla ja Kruunuvuorenselällä, mutta pian sotalaivat ja laivaston huoltoalukset täyttivät myös muut satamat. Helsingin satamista tuli linnoituskaupungin sotasatamia.

Venäläistä merisotaväkeä keisarillisen Standart–aluksen keulassa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Jo syksyllä 1914 käynnistettiin valtava hanke Viaporin linnoituksen vahvistamiseksi. Linnoitteita rakennettiin paitsi Helsingin edustan saarille myös maarintamalle kaupungin ympärille.

Venäjän Itämeren laivaston aluksia Katajanokan sotasatamassa. Kuva: Ivan Timiriasew/Helsingin kaupunginmuseo.

Maailmansodan aikana koettiin myös yksi Helsingin sataman historian pahimmista onnettomuuksista kun höyrylaiva Bore II paloi ja upposi vuonna 1915. Tulipalo sai alkunsa laivan vieressä olleesta puisesta tavarakatoksesta, josta se levisi laiturissa olleeseen laivaan. Tulipaloa sammuttamaan riensi sekä Helsingin palolaitos että Itämeren laivaston miehiä. Pian heidän välillensä tuli erimielisyyksiä sammutustöiden järjestämisestä ja tilanne kärjistyi nyrkkitappeluksi.Kun vielä paikalle saapui laivaston sammutusveneitä, johti sekasortoinen tilanne sammutettavan laivan uppoamiseen. Tulipalossa menehtyi viisi henkeä ja uppoamisessa hukkui neljä henkeä.

Höyrylaiva Bore II upposi tulipalon seurauksena Eteläsatamassa vuonna 1915. Ivan Timiriasew/Helsingin kaupunginmuseo.

Takaisin aikajanalle