
Toisen maailmansodan ja jälleenrakennuksen vuodet
Perinteiset silakkamarkkinat olivat olleet ensimmäisen maailmansodan aikana tärkeä osa kaupungin syksyistä elintarvikehuoltoa, ja tilanne oli sama myös toisen maailmansodan aikana.
Talvisodan alla lokakuussa 1939 lehdet saattoivat vielä vitsailla kuinka markkinoilta sai “oikeata sotaruokaa”. Hymy hyytyi seuraavina vuosina. Vuosien 1914-1917 tapaan silakat saapuivat Eteläsatamaan pääosin junanvaunujen kyydeissä. Jonot olivat pitkiä, eikä silakoita riittänyt kaikille halukkaille.
Matkustajaliikenne hiljeni kesällä 1939. Kun edellisenä vuonna satamassa oli vieraillut 25 matkustajaristeilijää ja 9212 risteilymatkustajaa, vieraili satamassa vain 10 alusta.
Matkustajaliikenne keskeytyi jo elokuun lopussa. Myös rahtiliikenne hiipui sodan alla ja keskeytyi joulukuussa kokonaan. Liikenne elpyi hieman välirauhan aikana, mutta oli edelleen kaukana normaaliajoista. Jatkosodan sytyttyä liikenne hiipui entisestään.
Talvisodan alla Helsingin satamien turvallisuusjärjestelyjä kiristettiin. Öljysataman säilyöt naamioitiin havuilla ja satamissa valmistauduttiin sotavalaistukseen siirtymiseen. Satama-alueet eristettiin ja niillä liikkumista ryhdyttiin valvomaan.
Talvisodan syttyminen keskeytti sataman normaalin laivaliikenteen. Satama aukesi kauppaliikenteelle uudestaan vasta toukokuun puolivälissä 1940. Rauhanehtojen mukaan Hankoniemi oli jouduttu vuokraamaan Neuvostoliiton sotilastukikohdaksi, minkä takia kaikki kaupunkia lännestä lähestynyt liikenne ohjattiin Harmajan väylän kautta.
Helsingin sataman liikenne pysyähtyi myös jatkosodan syttyessä kesäkuussa 1941. Keskeytys kesti aina marraskuun loppupuolelle saakka. Tämän seurauksena sataman varastotilat täyttyivät äärimmilleen. Ongelmaa pahensi vielä se, että sota-aika keskeytti laajentamis- ja rakentamishankkeet.
Sota-aikana Helsingin sijainti oli turvattomampi kuin maan läntisten satamien. Toisaalta asema oli parempi kuin Viipurilla tai Kotkalla. Helsinki oli kuitenkin ylivoimaisesti suurin tuontisatama ja sen merkitys korostui sodan loppupuolella. Vientisatamana se nousi jo kolmen suurimman joukkoon.
Sota-aikana Helsinkiä ja sen satamia pommitettiin useaan otteeseen, mutta vauriot jäivät verrattain vähäisiksi. Sota-ajan vakavin onnetttomuus koettiin syksyllä 1941, jolloin räjähdystapaturma tuhosi Katajanokan sotasatamassa sijainneen saksalaisen sotalaivan ja aiheutti vaurioita myös lähirakennuksissa.
Liikuttavin merkki aikojen normalisoitumisesta nähtiin Eteläsatamassa 23.8. Tuolloin Helsinkiin saapui ensimmäinen kotiin palanneita sotalapsia kuljettanut alus. Sen mukana pääkaupunkiin saapui peräti 590 kouluikäistä lasta. Paluuliikenne jatkui koko syksyn 1945 ajan. Sataman matkustajatilastoissa kerrottiinkin, että huomattava osa Helsinkiin meritse saapuneista 11 396 matkailijasta oli Ruotsista palanneita lapsia.
Satamat heräsivät muutenkin syksyllä 1945 eloon. Tuolloin Helsinkiin saapuivat ensimmäiset kivihiili- ja sokerilastit. Laivojen saapumista seurattiin kaupungin lehdissä ja niiden lastien vaikutukset näkyivät pian säännöstelyannoksien kasvamisena. Helsinki palasi paikalleen Suomen suurimpana tuontisatamana ja vuonna 1945 peräti 46,9% tuonnista tapahtui Helsingin kautta.
Elokuun lopulla 1945 käynnistyi viimein myös vuosia keskeytyksissä ollut matkustajaliikenne. Ensimmäinen matkustajalaiva “Vellamo” suuntasi Tukholmaan ja sen mukana matkusti Suomen yleisurheilumaajoukkue.
Sodan jälkeen Helsingin satamaa työllistivät muun muassa sotakorvaukset. Sataman kautta Neuvostoliittoon vietiin muun muassa teollisuustuotteita ja laivoja. Sotakorvaukset vaikuttivat myös suoraan sataman toimintaan, sillä maaliskuussa 1944 satamajäänsärkijähinaaja Turso jouduttiin luovuttamaan pois. Tämä vaikeutti jälleenrakennusajan talvimerenkulkua ja ajoittain myös sotakorvauskuljetukset myöhästyivät vaikean jäätilanteen takia. Turson tarina ei kuitenkaan päättynyt tähän, sillä se hankittiin takaisin Suomeen vuonna 2004 ja nykyään sen voi jälleen nähdä Eteläsatamassa. Turson kotisivut.
Pulan ja säännöstelyn aika jatkui aina 1950-luvun alkupuolelle saakka. Tämän takia kaupungin lehdet seurasivat sataman ja väylien arkea silmä tarkkana. Kahvi- ja hedelmälaivojen saapuminen oli aina iso uutinen. Samoin kuin niiden mahdollinen myöhästyminen.