Helsingin keskeisillä liikkeenharjoittajilla oli vahva intressi satamien kehittämiseen. Eräs osoitus tästä on Julius Tallbergin, Gustav Pauligin ja Karl Herman Renlundin  keväällä 1896 alulle panema Helsingfors Magasins A. B. – Helsingin makasiiniosakeyhtiö.

Paulig toi maahan kahvia ja mausteita, Tallberg ja Renlund rakennusaineita ja rautatavaraa, ja vaikka kukaan ei ollut alkujaan helsinkiläinen, vaikuttivat nämä liikemiehet suuresti Helsingin kauppaan, kaupunkikuvaan ja kunnalliseen elämään. Rautateiden ja kasvaneen kaupan myötä he olivat muiden kaupungin kauppiaiden kanssa heränneet satamien varastotilojen puutteellisuuteen ja päättivät nyt itse ryhtyä toimeen asian parantamiseksi.

Makasiiniosakeyhtiön ensimmäisenä tehtävänä oli rakennuttaa Katajanokalle ajanmukainen ”Varrantimakasiini” hisseineen, sähkövaloineen ja konehuoneineen. Rakennuttamistaan makasiineista yhtiö vuokrasi varastotilaa ja tarjosi myös tavaroiden kuljetusta, lajittelua, pakkausta, tullausta, vakuuttamista, myymistä ja niin edelleen.

Vuosien varrella osakeyhtiö rakennutti makasiineja Katajanokan lisäksi Jätkäsaarelle ja Saukon hiilisatamaan ja hankki näihin myös satamanostureita. Vuodesta 1924 se huolehti myös kaupungin satamamaksujen kantamisesta ja 1931 alkaen laiturien huoltamisesta.  Helsingin kaupunki osti pian enemmistön yhtiön osakkeista.

Makasiiniosakeyhtiön osuus kaupungin satamatoiminnassa oli huomattava. Satamajohtaja Kaarle Hoppu kertoi vuonna 1938, että Makasiiniosakeyhtiö, kaupungin tytäryhtiö, oli edellisen kymmenen vuoden aikana sijoittanut 65 miljoonaa markkaa sataman kehittämiseen. Länsisatamaan oli rakennettu uusia makasiineja sekä hankittu uusia ahkerassa käytössä olevia nostokurkia ja hiilisataman laitteita.

Helsingin kaupunki hankki koko Makasiiniyhtiön omaisuuden haltuunsa vuonna 1944, jolloin yhtiön maa-alueiden vuokra-aikoja tuli päätökseen. Kymmenen vuotta myöhemmin yhtiön toimintaa jatkamaan asetettiin satamalautakunnan alainen varastoimis- ja laiturihuolto-osasto.

Takaisin aikajanalle