Jo 1960-luvulla alettiin nähdä, että Helsingin perinteisten tavarasatamien laajenemisen rajat olisivat tulossa vastaan vuosituhannen vaihteen aikoihin. Samoin jo ensimmäisistä keskusteluista ja selvittelyistä lähtien yksi vaihtoehdoista oli uuden sataman perustaminen Vuosaareen. Helsingin rajojen sisältä muita varteenotettavia vaihtoehtoja enää ollutkaan, joten vaihtoehtoina mietittiin lähinnä muita Uudenmaan alueella sijainneita satamapaikkoja.

Lopullinen päätös sataman sijoittamisesta Vuosaareen tehtiin vasta 1990-luvulla ja rakentaminen käynnistyi vuonna 2003. Ensimmäinen rahtilaiva saapui Vuosaareen jo heinäkuussa 2008. Uuden ajan satama vihittiin käyttöön marraskuussa 2008.

Hanke oli valtava niin Helsingin sataman kuin itse kaupunginkin kannalta. Koko kaupunkihan oli aikanaan perustettu ennen kaikkea tavaraliikenteen satamaksi! Helsingin perustamisesta lähtien tavarasatamat olivat olleet osa kaupunkikuvaa. Merkittävä osa kantakaupungin rannoista oli ollut varattuna merenkulun tarpeisiin. Satama-alueet laitureineen, varastorakennuksineen, nostureineen ja rahtilaivoineen olivat olleet elimellinen osa kaupunkia. Satamien väistyessä rannat vapautuivat uuden kaupunkitilan käyttöön. Näin syntyivät Kalasataman ja Jätkäsaaren uudet asuinalueet.

Myös sataman kannalta kyse oli merkittävästä muutoksesta. Vanhat satamat olivat alunperin rakennettu 1800-luvun ja 1900-luvun merenkulun ja ympäröivän kaupungin määrittelemissä raameissa. Nyt päästiin rakentamaan kokonaan uudenaikaista 225 hehtaarin logistiikkakeskusta kaupungin äärimmäiselle laidalle. Tällä kertaa tarvittavia maayhteyksiä ei tarvinnut rakentaa kaupungin ahtaan katuverkoston tai kaupunkin halki kulkeneiden satamaratojen kautta, vaan Vuosaareen voitiin rakentaa suorat yhteydet pääkaupunkialueen keskeisille liikenneväylille. Eikä rahtialusten tarvinnut enää kulkea väylää, joka oli alun perin suunniteltu 1500-luvulla. 

Aivan nappikauppaa uuden sataman perustaminen ei ollut, sillä vihkimistilaisuudessa kokonaishinnaksi arvioitiin 1,2 miljardia euroa. Helsingin osuus siitä oli noin kolmannes, mikä oli tuolloin kaupungin kaikkien aikojen suurin investointi.

Vuosaaren sataman rahtiliikenteestä suurin osa on perustamisesta lähtien kulkenut Ro-ro-aluksilla, jotka kuljettavat rekkoja. Loput reilut kolmasosa on konttiliikennettä.

Takaisin aikajanalle