Lapinlahden puiston luonto- ja maisema-arvot otetaan huomioon satamatunnelin suunnittelussa. 

Suunnitteilla oleva satamatunneli alkaa Länsisatamasta, nousee maan pinnalle Lapinlahden puiston eteläreunan vierestä ja yhdistyy siitä Länsiväylään. Lapinlahden puistoon kohdistuvien ympäristövaikutusten lieventäminen on satamalle tärkeää ja tunnelin toteuttamisen edellytys. Suurin osa Lapinlahden puistosta säilyy satamatunnelin osalta koskemattomana. Kaavoitetun puiston osalta tunnelin työmaa koskettaa noin 1 %:n aluetta koko puistosta.

Suurin osa Lapinlahden puistosta säilyy koskemattomana.

Lapinlahden puistossa elää kaksi uhanalaista lajia: liito-orava ja kirvelilattakoi-perhonen. Helsingin Satama on kiinnittänyt tunnelin suunnittelussa erityishuomiota näiden lajien elinympäristöihin sekä muiden haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn ja lieventämiseen. Tunnelisuunnittelussa on päädytty ohuen kalliokaton tekniseen ratkaisuun. Ratkaisu tarkoittaa sitä, että Lapinlahden puiston eteläreunaan sijoittuvan tunnelin suuaukko toteutetaan niin, että sen päältä avattavaa avokaukalo-osuutta on voitu merkittävästi pienentää aiemmista suunnitelmista. Ratkaisun myötä:

  • liito-oravan ydinalueen puusto voidaan säästää
  • mukulakirvelialueita voidaan säästää aiempaa laajemmin, mikä parantaa kirvelilattakoin elinolosuhteita puistossa
  • Lapinlahden koirapuisto säilyy nykyisellä paikallaan ja on käytössä koko rakentamisen ajan

Helsingin Satama on löytänyt toimivia ratkaisuja Lapinlahden luontoarvojen säilyttämiseen. 

Liito-oravan elinolosuhteet turvataan 

Liito-orava on EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain suojaama laji. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Lapinlahden puistossa on kolme tunnistettua liito-oravan ydinaluetta, joista yksi sijoittuu osittain suunnitellun tunnelilinjauksen kohdalle. Liito-oravan ydinalue pystytään säästämään kokonaan tunnelin ohuella kalliokatolla, joka lyhentää toteutettavan avokaukalon pituutta. Sen lisäksi liito-oravan elinympäristöä suojellaan:

  • ajoittamalla melua ja tärinää aiheuttavat rakentamistoimet liito-oravan pesimäajan eli maalis-heinäkuun ulkopuolelle
  • säästämällä puustoa sekä toteutussuunnittelun edetessä täsmentyvällä suojapuuston istutuksella
  • pesäpöntötyksellä. 

Helsingin Satama on pyytänyt suunnittelun ohjaamiseksi ELY-keskukselta lausunnon siitä, miten suunnitelmat vaikuttavat hankkeen luontovaikutuksiin. ELY-keskuksen arvion mukaan suunnitelma ei heikennä liito-oravan elinympäristöä.

Liito-oravan ydinalueen puusto säilytetään Lapinlahdessa.

Mukulakirvelin siirtoistutukset turvaavat kirvelilattakoin elinolot

Kirvelilattakoi on luonnonsuojelulain mukaisesti erityisesti suojeltava laji, joka on Suomessa erittäin uhanalainen. Se on perhoslaji, jonka toukka elää mukulakirvelillä ja käyttää sitä ravinnokseen.

Helsingin Satama turvaa kirvelilattakoin elinmahdollisuudet Lapinlahden puistossa. Tämä toteutetaan lisäämällä merkittäviä määriä mukulakirveliä muualle puistoon kylvöin ja täydennysistutuksin, mitä varten on laadittu mukulakirvelin monivuotinen istutussuunnitelma. Sen tavoitteena on varmistaa, että mukulakirvelin kasvualueita esiintyy puistossa riittävästi, jotta kirvelilattakoin elinympäristö ei heikkene.

Mukulakirvelin istutussuunnitelman toteutus alkoi syksyllä 2024 koealojen valmistelulla ja kylvöllä. Suunnitelman vaikuttavuutta seurataan jatkossa vuosittain. Seurantatuloksia hyödynnetään suunnittelussa ja esimerkiksi mukulakirvelin istutussuunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia seurantatulosten perusteella.

Satama on pyytänyt mukulakirvelin istutussuunnitelmasta lausunnon ELY-keskukselta, joka puolsi suunnitelmaa. Merkittävimpänä toimena ELY-keskus näki mukulakirvelin lisäämisen puistossa. Tällä hetkellä selvitetään vielä riittävän kompensaation takaavien istutusalueiden laajuutta.

Myös kirvelilattakoin elinolojen kannalta keskeistä on ohuen kalliokaton rakennustekniikan käyttäminen tunnelissa. Sen ansiosta satamatunnelin kalliotunneliosuutta voidaan pidentää ja avokaukalo-osuutta lyhentää. Menetelmä säilyttää myös nykyistä mukulakirvelikasvustoa alkuperäistä suunnitelmaa paremmin.

Helsingin Sataman varmistaa myös, että viranomaisilla ja muilla sidosryhmillä on aito ja selkeä näkyvyys tunnelihankkeen keskeisten luontovaikutusten arviointiin.

Lue lisää Helsingin sataman kehittämisohjelman ympäristövaikutuksista täältä.

Mukulakirvelikasvustojen lisäämiseksi on laadittu suunnitelma, joka takaa kirvelilattakoille sopivia elinympäristöjä. 

Koirapuisto säilyy Lapinlahdessa

Ohuen kalliokaton tekninen ratkaisu mahdollistaa myös sen, että Lapinlahden koirapuisto säilyy nykyisessä paikassaan. Se säilyy normaalissa käytössä myös koko tunnelin rakentamisen ajan.

Koirapuistoon ei tule merkittäviä käyttörajoituksia, sillä sen sisäänkäynti tulee olemaan kauempana työmaalta. Ainoat hetkelliset käyttörajoitukset johtuvat meluavista työvaiheista kuten porauksesta ja louheen kuljetuksesta. Alueen maaston takia meluavat työvaiheet ovat kuitenkin hyvin lyhytaikaisia. Tämän hetken aikataulusuunnitelman mukaan meluavimmat työvaiheet ajoittuvat Lapinlahden puistossa vuosille 2028 ja 2029.