Venäjän keisarikunta luhistui ensimmäisen maailmansodan kärjistämiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Maaliskuun vallankumous saapui Helsinkiin Itämeren laivaston ja sotasatamien kautta. Tosin hieman myöhässä. Vallankumous oli jo tapahtunut ja keisarikin oli ehtinyt luopua kruunustaan ennen kun levottomuudet saavuttivat Helsingin. 

Helsingissä vallankumous alkoi maaliskuun 16. päivänä 1917, jolloin se levisi Helsingin sotasataman laivoihin ja pian koko linnoituskaupunkiiin. Punaiset liput nousivat sotalaivojen ylle ja väkivaltaisuuksissa surmattiin toista sataa upseeria.

Vallankumous käynnisti valtataistelujen levottaman ajan, jossa vallasta taisteltiin niin keisarikunnan johdossa, Suomessa, Helsingissä kuin tehtaissa ja virastoissa. 

Helsingin vuosi 1917 oli täynnä levottomuuksia, mielenosoituksia ja lakkoja. Viime kädessä valta ja voima oli Helsingin satamissa olleiden Itämeren laivaston joukoilla, jotka nekin tosin olivat sekaannuksessa. 

Valtataistelun ja levottomuuden aika kärjistyi ensin Venäjän marraskuun vallankumoukseen ja pian sen jälkeen Suomen sisällissotaan. Helsingistä oli juuri tullut itsenäistyneen Suomen pääkaupunki, kun siitä tulikin tammikuun 1918 lopulla punaisen Suomen pääkaupunki. 

Kaupungin punainen hallinto pyrki ottamaan kunnalliset virastot haltuunsa, mihin virkamiehet vastasivat lakolla. Poikkeus löytyi Helsingin satamakonttorista, jonka vanha päällikkö kieltäytyi niin lakkoilusta kuin punaisten määräysten noudattamisestakin. Näin satamakonttori oli ainoa, joka jatkoi toimintaansa normaalisti.

Vaikka meri oli jäässä, hallittiin Helsinkiä viime kädessä mereltä. Kaupunki oli sataman venäläisten sotalaivojen armoilla. Asetelmat kuitenkin muuttuivat Saksan ja bolsevikien Venäjän sovittua rauhasta Brest-Litovskissa 3.3.1918. Venäjän laivasto alkoi tehdä lähtöä ja toimintakykyiset laivat evakuoituivat Helsingistä hieman ennen Saksalaisten saapumista.

Punaisten sotamenestys oli taittunut jo Tampereella, mutta Helsingin kohtalon ratkaisi Saksan Itämerendivisioonan maihinnousu Hankoon 3.4.1918. Hyökkäys Helsinkiin alkoi lännestä 12.4. ja saman päivän illalla Saksan sotalaivat saapuivat Helsingin  edustalle. Epätasainen taistelu päättyi, kun sotalaivojen tykkituli pakotti punaiset luopumaan viimeisistä linnakkeistaan.

Sisällissodan taisteluja seurasi vankileirikatastrofin kesä. Helsingin vankileirillä oli kesällä yli 17 000 sotavankia, joista suurin osa Suomenlinnassa ja muilla kaupungin edustan saarilla. Eteläsatama oli näin portti vankileirien kauhuihin. Moni palasi Kauppatorille lopulta ruumisarkussa.

Takaisin aikajanalle