Kehittämisohjelman usein kysytyt kysymykset

Helsingin Satama on Suomen suurin ja tärkein satama. Sen osuus Manner-Suomen ja ulkomaiden välisestä merimatkustuksesta on noin 80 % ja osuus Suomen ulkomaankaupan merikuljetusten arvosta lähes puolet.  

Helsingin Sataman kautta kuljetetun tavaran arvo on lähes 50 miljardia euroa vuodessa ja Helsingin satamien kautta kulki vuonna 2023 tavaraa yhteensä lähes 14 miljoonaa tonnia. Suurin osa tavarasta on Suomen ulkomaankaupan yksiköityä tavaraliikennettä, eli rekoissa, perävaunuissa ja konteissa kuljetettua rahtia. 

Helsingin Sataman kautta kulki vuonna 2023 reilut 9 miljoonaa matkustajaa. Heistä noin 7 miljoonaa matkusti Tallinnaan. Helsinki-Tallinna meriliikenteen yrityksille tuoma liikevaihto on noin 700 miljoonaa euroa vuosittain.  

Satama tuottaa Helsinkiin matkailutuloja, elinkeinoelämän toimeliaisuutta ja työpaikkoja. Tärkeitä ovat myös hyvät ja säännölliset yhteydet Tallinnaan, Tukholmaan ja muualle Eurooppaan. Helsingin Satama on Suomen tärkeimpiä reittejä Eurooppaan. 

Helsingin Satama palvelee pääkaupunkiseudun ja koko Suomen elinkeinoelämää ja hyvinvointia ja sillä on huomattavat positiiviset vaikutukset talouteen ja työllisyyteen. 

Helsingin Sataman taloudellinen kokonaisvaikutus on Turun Yliopiston Brahea keskuksen vaikuttavuustutkimuksen (2019) mukaan noin 4 miljardia euroa vuodessa ja työllistävä vaikutus Suomelle noin 25 000 henkilötyövuotta. 

Helsingin kaupungin tavoitteena on kehittää Eteläsataman aluetta. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa 2021 alussa, että Eteläsataman maankäytön suunnittelua jatketaan nk. Keskittämisskenaarion pohjalta, jonka mukaan Eteläsataman aluetta vapautetaan kaupungin muuhun käyttöön. 

Helsingin Satamaa, kaupunkiympäristön toimialaa ja kaupunginkansliaa kehotettiin valtuustopäätöksen jälkeen jatkosuunnittelemaan kokonaisuus, joka mahdollistaa kehittämisohjelman toteuttamisen 10 vuoden kuluessa sekä arkkitehtuuri- ja design-museon toteuttamisen Eteläsatamaan. Länsisataman uudistus ja satamatunneli ovat edellytys Helsingin kaupungin tekemän periaatepäätöksen toteutumiselle. 

Länsisataman uudistus ja satamatunnelin rakentaminen ovat tärkeä osa myös Helsingin kehittämistä sekä liikenteen sujuvoittamista Länsi-Helsingissä ja Helsingin keskustassa. 

Satama kehittämisohjelman ydin on, että:  

• Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne keskitetään Länsisatamaan. 

• Länsisatamasta Länsiväylälle rakennetaan satamatunneli, joka mahdollistaa satamatoimintojen laajentamisen, satamaliikenteen sujuvuuden, kehittämisohjelmakokonaisuuden läpiviennin sekä satama- ja varustamoliiketoiminnan kehittämisen. Liikenteen keskittäminen ei ole mahdollista ilman satamatunnelia. 

• Matkustaja-autolauttaliikenne loppuu Eteläsatamassa, ja Tukholman matkustaja-autolauttaliikenne keskitetään Katajanokalle. 

• Eteläsatamaan varataan satama-alue kansainväliselle risteily- ja pika-alusliikenteelle. 

• Tallinnan liikenteen keskittäminen vapauttaa Eteläsataman alueen kaupunkilaisten kannalta mielekkäämpään käyttöön, kuten arkkitehtuuri- ja designmuseo ja rantaraitti. 

Helsingin Sataman kehittämisohjelma toteutetaan, jotta: 

• Helsinki säilyttää kärkipaikkansa koko Euroopan vilkkaimpana matkustajasatamana ja Suomen tuonnin ja viennin pääsatamana. 

• Terminaali-investoinnit, moderni satamainfrastruktuuri sekä toimivat liikennejärjestelyt parantavat matkustajakokemusta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. 

• Matkustaja- ja tavaraliikenteen yhdistävä liikennöintimalli takaa Suomelle vilkkaat, kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset yhteydet maailmalle. 

• Keskustan kautta kulkeva matkustajaliikenne säilyy Helsinki-Tallinna kaksoiskaupungin erityisenä vetovoimatekijänä Itämeren metropolien välisessä kilpailussa.  

• Tavaraliikenne voi kasvaa Vuosaaressa.  

Vuosaaresta menee tällä hetkellä pienimuotoisesti matkustajaliikennettä Viron Muugaan ja Saksan Travemündeen, mutta Vuosaaren satama palvelee ensisijaisesti tavaraliikennettä. Satamatoimintojen siirtämistä kokonaisuutena Vuosaareen on tutkittu huolellisesti ja siirto on todettu epätarkoituksenmukaiseksi. Syinä ovat matkustajien liikenneyhteyksien, matka-aikojen, rakentamisen ja sataman käytön aikaisten ympäristövaikutusten näkökulmat. 

Vuosaaren sataman tavaraliikenne tulee tulevaisuudessa kasvamaan ja sataman täytyy varmistaa myös tavaraliikenteen kasvun edellytykset. Sen vuoksi matkustajaliikenteen laajempi siirtäminen Vuosaareen ei ole järkevää.  

Keskustan kautta kulkeva matkustajaliikenne on myös Helsinki-Tallinna kaksoiskaupungin erityinen vetovoimatekijä Itämeren metropolien välisessä kilpailussa.  

Tavoitteena on, että Tukholman liikenne siirtyy Katajanokan satamaan 2030-luvulla. Siirto tapahtuu satamatunnelin valmistumisen jälkeen. 

Satama ei kokonaan poistu Eteläsatamasta, sillä alueelle jää senkin jälkeen vielä kansainvälistä risteilyliikennettä. Alueelle varataan myös tilaa mahdolliselle pika-alusliikenteelle. 

Länsisataman nykyinen T2-terminaali jatkaa Tallinnan liikenteen terminaalina. Sen sijaan nykyinen Länsisataman T1-terminaali puretaan vuoden 2025 aikana. Se ei sijainiltaan mahdollista tarkoituksenmukaisia liikennejärjestelyjä satama-alueella, eikä se vastaa nykyisen henkilöliikenteen edellyttämää palvelutasoa. Nykyisen terminaalin tilalle rakennetaan uusi moderni terminaalirakennus, jonka yhteyteen rakennetaan myös muita palveluita. 

 
Lisäksi Katajanokan nykyinen matkustajaterminaali uusitaan laajalla remontilla. Satama rahoittaa kehittämisohjelman itse. 

Kehittämisohjelman kustannukset ovat kokonaisuudessaan Helsingin Satama Oy:n oma investointi.   

Kehittämisohjelman investointikokonaisuus on kannattava ja ohjelman investoinnit satamakapasiteettiin, -infraan ja -palveluihin luovat kasvun edellytykset satamatoiminnalle Helsingissä. Kehittämisohjelmalla Helsingin Satama turvaa myös sen asiakkaiden liiketoiminnan kasvu- ja kehittämisedellytykset Helsingin keskustassa ja Vuosaaressa. 

Kehittämisohjelman kustannukset tarkentuvat suunnittelun edetessä, ja satama toteuttaa hankkeet omina investointeinaan.

Sataman tavoitteena on tehdä liiketoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen näkökulmasta kannattavat investoinnit.

Eivät kaadu. Kehittämisohjelma ja satamatunneli ovat sataman omia investointeja.

Helsingin Sataman kehittämisohjelma on suunniteltu toteutettavaksi siten, että se valmistuu kokonaisuudessaan 2030-luvun loppuun mennessä. Kehittämisohjelma toteutetaan osa kerrallaan, ennalta suunnitellussa järjestyksessä ja siten, että edellinen hanke vaikuttaa aina seuraavaan. Tämän vuoksi aikataulu täsmentyy ohjelman edetessä.  

Sataman kehittämisohjelma keskittää Tukholman liikenteen Katajanokalle, jossa matkustajamäärien arvioidaan vähenevän noin neljänneksellä verrattuna koronapandemiaa edeltäneeseen vuoteen 2019. Väheneminen johtuu liikennöidymmän Tallinnan reitin siirtymisestä Länsisatamaan.

Länsisatamassa matkustajien määrän arvioidaan liikenne-ennusteiden mukaan nousevan vuoteen 2040 mennessä lähes 12 miljoonaan. Ennen koronapandemiaa Länsisataman kautta kulki reilut 7 miljoonaa matkustajaa.

Nopeimmillaan Vuosaaren täyttöalueen rakennustyöt käynnistyvät 2020–2030-lukujen vaihteessa. Todennäköisempi toteutus on vaiheittain 2030-luvun aikana.

Helsingin Sataman Länsiprojekti koostuu kolmesta osaprojektista. Tallinnan matkustaja-auto-lauttaliikenteen keskittäminen Länsisatamaan edellyttää alueen kehittämistä kokonaisuutena sekä merkittäviä ajoneuvoliikenteen yhteyksien parantamisia Länsisataman ja Länsiväylän välille.  

Projekti 1: 

Satamatunneli, joka on Länsisatamasta Länsiväylälle johtava kaksisuuntainen väylä raskaalle liikenteelle ja henkilöautoliikenteelle.  

Projekti 2:  

T1 Terminaali – Jätkäsaaren Merikeskus, joka korvaa purettavan nykyisen Länsiterminaali 1:n. Uudesta terminaalista muodostetaan palvelukokonaisuus matkustajien lisäksi myös Jätkäsaaren asukkaille ja muille toimijoille. 

Projekti 3:  

Uudet laituri- ja kenttäjärjestelyt, joiden myötä Länsisataman laiturialuetta laajennetaan ja laitureita uusitaan. 

Laajennuksen jälkeen Länsisatamassa on:

• 17 hehtaaria pinta-alaa
• 2 matkustajaterminaalia
• 4 peräporttipaikkaa
• Länsisataman ja Länsiväylän yhdistävä satamatunneli 
• 11 metriä syvä meriväylä

Satamatunneli on Helsingin Satama Oy:n yksityinen liikennetunneli, joka yhdistää Länsisataman ja Länsiväylän. Sen pituus on noin kaksi kilometriä ja se on kaksoistunneli eli kumpikin ajosuunta kulkee omassa tunnelissaan.   

Tunnelin myötä Länsisataman raskas liikenne siirtyy kokonaisuudessaan pois muusta katuverkosta. Jätkäsaaren liikenneruuhkat ja -melu vähenevät ja liikenneturvallisuus paranee. Länsiväylältä pääsee tulevaisuudessa tunnelia pitkin Länsisatamaan myös henkilöautolla.  Satamatunneli vähentää satamaan liittyvää liikennettä keskustassa noin 75 %, koska Tallinnan laivaliikenne siirtyy Katajanokalta pois.   

Kaavoitukseen on valittu linjausvaihtoehto, joka alkaa Länsisatamasta ja nousee maan pinnalle Lapinlahden puiston eteläreunan vierestä yhdistyen siitä Länsiväylään. Linjausvalintaan vaikuttivat erityisesti linjauksen aikataulu, kustannukset ja toteutettavuus, mutta valinta tehtiin kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella.   

Seuraavaksi on edessä asemakaavoitusprosessi. Asemakaava tulee Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn vuonna 2025. Sen jälkeen asemakaava menee Helsingin kaupunginvaltuuston päätettäväksi.   

Sataman tavoitteena on saada rakentamislupa vuonna 2028. Tunnelin rakentamisen kokonaiskesto on noin viisi vuotta. Louhinnan kestoksi arvioidaan kolme vuotta.   

Satamatunneli rakennetaan, jotta sataman liikenne Länsiväylän ja Länsisataman välillä saadaan sujuvaksi ja mahdollisimman häiriöttömäksi. Länsisataman saavutettavuus paranee, ja Jätkäsaaressa haitaksi koettu raskas liikenne saadaan siirrettyä pois katuverkosta.   

 Tallinnan liikenne tullaan Helsingin kaupungin päätöksen mukaisesti keskittämään Länsisatamaan. Liikennemäärät tulevat keskittämisen myötä lisääntymään, mikä korostaa tunnelin rakentamisen tärkeyttä. Länsisatama on jo nyt hyvin ruuhkainen.   

 Tallinnan liikenteen keskittäminen Länsisatamaan puolestaan vapauttaa Eteläsataman alueen kaupunkilaisten kannalta mielekkäämpään käyttöön. Satamatunneli vähentää raskasta liikennettä myös Helsingin keskustasta, kun Katajanokalta aiemmin Tallinnaan lähtenyt kumipyöräliikenne siirtyy tunnelin kautta Länsisatamaan. 

Helsingin kaupunki on yhteistyössä Helsingin sataman kanssa tutkinut useita erilaisia katuliikenteen kehittämisvaihtoehtoja. Erilaisia linjausvaihtoehtoja on tutkittu noin 25, mutta muut linjaukset eivät ole osoittautuneet toteuttamiskelpoisiksi.   

 Satamatunneli on paras vaihtoehto turvaamaan satamaliikenteen sujuvuus ja häiriöttömyys. Se takaa myös liikenteen ennakoitavuuden ja mahdollistaa kuljetus- ja matkaketjujen sujuvuuden sataman ja muun liikenneverkon välillä.   

Ei voida. Liikenteen keskittäminen vaatii satamatunnelin, sillä Länsisataman liikenne tulee keskittämisen myötä kasvamaan.  

Ei ole. Satamatunneli on itsenäinen hanke.

Sataman raskas liikenne eli rekat käyttävät jatkossa ainoastaan tunnelia tullessaan Länsisatamaan. Lisäksi suuri osa matkustajaliikenteestä, eli lännen suunnasta kulkevat henkilöautot voivat myös käyttää tunnelia. 

Satamatunneli alkaa Länsisatamasta ja nousee maan pinnalle Lapinlahden puiston eteläreunan ja Ilmarisen talon välistä yhdistyen siitä Länsiväylään. 

Tunneli rakennetaan maan alle, ja suuaukot toteutetaan satamassa alueelle, johon myöhemmin tulee uusi T1-terminaalirakennus. Sillä alueella ei siis ole liikennettä.   

Länsiväylän päässä tunnelin suuaukko sijoittuu väylän viereen eli se ei vaikuta Länsiväylän käyttöön. Väliaikaisten liikennejärjestelyjen kestoksi on alustavasti arvioitu jatkosuunnitteluun valitussa tunnelivaihtoehdossa noin 2,5 vuotta.    

Nykyiset liikennereitit ovat käytössä siihen saakka, kunnes tunneli on valmis. Jatkosuunnittelussa keskeistä on turvata Länsiväylän liikenteen sujuvuus. Lisäksi liikenteen osalta jatkosuunnittelussa kiinnitetään huomiota kävelyn ja pyöräilyn sujuvien ja turvallisten kulkuyhteyksien varmistamiseen sekä rakentamisen aikaisten kiertoteiden minimointiin.   

Tallinnan tunneli on esitetty seudullisissa maankäytön suunnitelmissa, mutta sen eteenpäin viemisestä ei ole virallista kannanottoa. Tallinnan tunnelihanke ei liity Helsingin Sataman toimintaan.  

Satamatunneli liittyy Länsiväylään, eikä sillä ole muuta liikenneyhteyttä Lauttasaareen. Liikenneyhteydet Lauttasaareen sekä Länsiväylän että Ruoholahden kautta säilyvät ennallaan.    

Suurin osa satamaliikenteestä suuntautuu jatkossa tunneliin ja vapauttaa tilaa katuverkosta muulle liikenteelle. Arkiliikenne katuverkossa muuttuu sujuvammaksi satamatunnelin valmistumisen jälkeen.   

 Satamatunneli lisää myös Jätkäsaaren liikenneturvallisuutta ja pienentää liikenteen aiheuttamaa melua sekä ilmanpäästöjä.     

Sataman liikennemäärä on noin 10 % Länsiväylän kokonaisliikennemäärästä, ja sataman rekkaliikenne on noin 2 % Länsiväylän kokonaisliikennemäärästä. Tunneli sujuvoittaa Länsiväylän liikennettä sataman ja Länsiväylän välillä. Tällä hetkellä raskas liikenne länteen käyttää Länsiväylää, joten tunneli helpottaa satamaliikenteestä johtuvia Ruoholahden ruuhkahuippuja.  

Satamatunneli on olennainen osa Länsisataman kehittämistä ja se rahoitetaan kokonaan sataman liikenteestä keräämillä maksuilla. Kaupunginvaltuuston keskittämispäätöksen myötä liikenteen kasvuun varaudutaan Länsisatamassa, jonka kapasiteettia lisätään vastaamaan ennustettua kysyntää.    

Helsingin satamalla on jo käytössä hinnoittelumalli, joka ohjaa rekkaliikennettä hintaohjauksella Vuosaareen ruuhkamaksuin. Lisätietoa hintaohjauksesta sataman uutisesta: https://www.portofhelsinki.fi/tietoa-meista/helsingin-satama/ajankohtaista/helsingin-sataman-rekkaliikenteen-hintaohjaus-toiminut-toivotulla-tavalla/   

Jatkosuunnitteluun valitun tunnelivaihtoehdon kustannusarvio on noin 310 miljoonaa euroa.   

Rakentamisenaikaisia haittoja voidaan verrata Länsimetron rakentamiseen. Rakentamisen aikainen väliaikainen haitta kuten tärinä ja melu ovat mahdollisia, mutta ympäristöhaitat pyritään minimoimaan ja niistä tiedotetaan asukkaita riittävässä määrin etukäteen.

Tunneli kulkee tilanvaraussuunnitelman mukaisessa linjauksessa kymmeniä metrejä merenpinnan alapuolella. Tunnelin rakentamisella ei ole vaikutusta yksityisten kiinteistöjen käyttöön.  

Asiaa selvitetään jatkosuunnittelussa.  

Helsingin Satamalla ja Helsingin kaupungilla oli koossa yleissuunnitelmien ja ympäristövaikutusten arvioinnin myötä kaikki tarvittava tieto tunneliratkaisun tekemiseksi. Mikäli valintaa ei olisi tehty, olisi siitä aiheutunut merkittävää haittaa ja viivettä jatkovalmistelulle.   

Havainnekuva valmiista tunnelista

Havainnekuva tunnelista Ilmarisen talon takaa länteen

Havainnekuva valmiista tunnelista länteen kohti Ilmarisen taloa

Havainnekuva tunnelista Ilmarisen talon takaa pohjoiseen     

Jatkosuunnitteluun valittu tunnelivaihtoehto on liikennevaikutusten näkökulmasta todettu ympäristövaikutusten arvioinnissa kaikista toteuttamiskelpoisimmaksi. Satamatunnelin pohjoisen suuaukon alue on jo tällä hetkellä meluisa, eikä tunneli vaikuta merkittävällä tavalla puiston melutasoon. Melun torjuntatoimiin tunneliaukon välittömässä läheisyydessä kiinnitetään kuitenkin huomiota tunnelin jatkosuunnittelussa.   

Jatkosuunnitteluun valitun vaihtoehdon merkittävimmät ratkaistavat kysymykset kohdistuvat hankkeesta tehdyn ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan Lapinlahden puiston luonto-, maisema- ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin sekä erityisesti liito-oravaan ja kirvelilattakoihin. Niiden lieventäminen on tunnelin toteuttamisen edellytys. 

Tunnelilinjauksen alueella on esimerkiksi liito-oravien ydinalueen puustoa, joka voidaan ohuen kallionkaton tunnelirakentamistekniikalla säilyttää. Rakentamistekniikalla voidaan myös suojella hyvälaatuisia mukulakirvelikasvustoja, jotka tarjoavat elinympäristön uhanalaisille kirvelilattakoille. Mukulakirvelin ja kirvelilattakoin elinympäristöä Lapinlahden puistossa parannetaan myös mittavin siirtoistutuksin. Sataman tavoitteena on minimoida puuston kaataminen.   

Viranomaisyhteistyötä luontoarvojen säilyttämiseksi tehdään tiiviisti myös hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä.    

Tuoreimpien suunnitelmien mukaan puita joudutaan kaatamaan noin 50. Tunnelin jatkosuunnittelussa on löydetty toteutusratkaisuja, joiden perusteella maan päältä avattavaa aluetta on mahdollista pienentää huomattavasti. Näillä alueilla on mahdollista säästää puustoa aiempaa arvioitua enemmän. 

Lapinlahden puistossa on useana vuonna tehty liito-oravan seurantaa, ja alueella on kolme tunnistettua liito-oravan ydinaluetta. Alueista yksi sijoittuu osittain suunnitellun tunnelin linjauksen kohdalle. Tämä alue pystytään säästämään, kun rakennettaessa tunneliin jätetään ohut kalliokatto, joka lyhentää louhittavan avokaukalon pituutta. Sen lisäksi liito-oravan elinympäristöä voidaan suojella: 

• rakentamistoimien ajoituksella 

• toteutussuunnittelun edetessä täsmentyvällä puuston säästämisellä ja suojapuuston istutuksella 

• liito-oravan pesäpöntötyksellä 

ELY-keskus on nähnyt suunnitelmat ja todennut, etteivät ne heikennä liito-oravan elinolosuhteita puistossa. Viranomaisyhteistyötä liito-oravan elinolojen säilyttämiseksi tehdään tiiviisti myös hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä.    

Helsingin Satama turvaa kirvelilattakoin elinmahdollisuudet Lapinlahden puistossa. Kirvelilattakoi on Suomessa erittäin uhanalainen, noin kaksisenttinen ruskeankirjava perhoslaji, jonka toukka elää mukulakirvelillä. Lajin elinvoimaisuus mahdollistetaan lisäämällä kirvelilattakoin isäntäkasvia mukulakirveliä muualle Lapinlahden puistoon merkittäviä määriä kylvöin ja täydennysistutuksin.  

Mukulakirvelikasvustojen lisäämiseksi on laadittu suunnitelma, joka takaa kirvelilattakoille riittävästi sille sopivia elinympäristöjä, joihin se voi levittäytyä. Lopputulemana kirvelilattakoin elinympäristö Lapinlahden puistossa voi jopa parantua nykyisestä. 

Suunnitelman mukainen istutustyö on jo alkanut mukulakirvelin siementen koealojen valmistelulla ja kylvöllä. Mukulakirvelin istutussuunnitelma on monivuotinen ja sen toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain. Tarkoituksena on tehdä seurantaa mukulakirvelikasvustojen tilanteesta sekä siitä, missä kirvelilattakoin toukkia esiintyy.   

Kesällä 2024 Lapinlahden puistossa tehtiin tutkimuksia, joissa selvisi, että kirvelilattakoi on puistossa nyt elinvoimaisempi kuin vuonna 2020, kun asiaa viimeksi selvitettiin. Tilanne saatiin selville laskemalla kirvelilattakoin toukkien ja syömäjälkien määrä.  

ELY-keskus puolsi Sataman mukulakirvelin istutussuunnitelmaa, jossa se näki merkittävimpänä toimena mukulakirvelin lisäämisen puistossa. Tällä hetkellä Helsingin Satama selvittää riittävän kompensaation edellyttämien alueiden laajuutta Lapinlahden puistossa. Viranomaisyhteistyötä kirvelilattakoin elinympäristön säilyttämiseksi tehdään tiiviisti myös hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä.    

Helsingin ortodoksisen hautausmaan kohdalla tunneli kulkee kalliossa hyvin syvällä, eikä sillä ole vaikutusta hautarauhaan.   

Jos satamatunnelia ei toteutettaisi, sillä olisi useita merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Länsisataman ja Helsingin satamien liiketoimintaan, liikenteeseen ja toimintavarmuuteen. Sataman ja varustamoiden sekä Suomen ulkomaankaupan toiminta vaikeutuisi ja helsinkiläisten elämänlaatu kärsisi.   

Ilman tunnelia kasvavan Länsisataman liikenne keskittyisi katuverkkoon. Se aiheuttaisi entistä enemmän ruuhkautumista erityisesti sataman purkuliikenteessä. Tämä voisi johtaa pitkiin viiveisiin ja vaikeuksiin laivojen aikataulujen noudattamisessa. Mahdolliset häiriöt katuverkossa voisivat lamauttaa liikenteen ja vaikuttaa laajasti sataman toimintaan. Länsisataman toimintavarmuus heikkenisi, koska katuverkon häiriöherkkyys vaikuttaisi entistä enemmän sataman toimintaan. Sataman ja varustamoiden liiketoiminta kärsisi, jos liikenne ei olisi sujuvaa ja ennakoitavaa.   

Ilman tunnelia Länsisataman ja Länsiväylän välisen liikenteen kehittämismahdollisuudet olisivat rajalliset. Tämä heikentäisi sataman ja varustamoiden liiketoiminnan kasvuedellytyksiä tulevina vuosikymmeninä. Samalla se heikentäisi Suomen ulkomaankaupan tarvitsemia yhteyksiä maailmalle.   

Negatiivisia vaikutuksia voisi tulla myös asuinympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen, kun kasvava satamaliikenne katuverkossa aiheuttaisi melua, saasteita ja liikenneongelmia. 

Uusi Jätkäsaaren Merikeskus korvaa Länsisatamassa vanhan T1-terminaalirakennuksen. Vanha terminaali ei enää palvele nykyaikaisen laivamatkailun tarpeita ja on elinkaarensa päässä. Lisäksi vanha terminaalirakennus ei mahdollista sijainniltaan tarkoituksenmukaisia liikennejärjestelyitä satama-alueella. 

Uuteen terminaalirakennukseen voidaan toteuttaa terminaalitilojen lisäksi myös liike-, toimisto- ja pysäköintitilaa sekä muita palveluita. Terminaalialueelle on esitetty rakennusoikeutta yhteensä 37 000 kem2 sekä 600 autopaikkaa. 

Uuden Terminaali 1:n konseptisuunnitelman kehitystyö on käynnissä. Siinä selvitetään kaupallista konseptointia sekä toteutuslaajuutta. 

Helsingin Sataman tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden Länsisataman tarpeisiin elämyskeskus, joka voisi terminaalitoimintojen lisäksi sisältää toimistoja, ravintoloita, terasseja merinäköalalla ja kesäsesongin ulkopuolella tapahtumien käyttöön tulevaa tilaa. Konseptisuunnittelu täsmentyy vielä vuoden 2024 aikana. 

Satamatunnelin ja uuden terminaalin myötä Länsisataman laituri- ja kenttäalueet järjestellään uudelleen. Muutosten myötä nykyinen aluspaikka LJ3 poistuu käytöstä ja aluspaikojen LJ4 ja LJ5 laiturilinja muuttuu vinoksi verrattuna nykyisiin paikkoihin. Myös aluspaikka LJ6 uusitaan. 

Aluspaikat LJ7 ja LJ8 säilyvät nykyisellään, ja niiden jatkeeksi laiturikenttää laajennetaan etelän suuntaan. Muutostyöt tehdään vaiheittain. Tärkeää on, että sataman operatiivinen toiminta voi jatkua koko muutostöiden ajan.  

Laituri- ja kenttäalueiden muutostöitä tehdään samaan aikaan tunnelin ja terminaalin rakennustöiden kanssa. Satama-alueen työt vaativat paljon vaiheistamista, jotta sataman operatiivinen toiminta voi jatkua häiriöttä koko projektin ajan.

Kunkin yksittäisen laiturin rakennustyöt kestävät noin 1,5–2,5 vuotta, mutta töitä limitetään siten, että laiturit voidaan ottaa käyttöön tunnelin ja terminaalin kanssa samassa aikataulussa. Tärkeää on varmistaa sataman operatiivinen toiminta rakentamisen aikana.

Hietalahden satama-allas kapenee 30 metriä ja vesiväylä Pihlajasaaren ja Länsisataman välillä noin 100 metriä. Väyläjärjestelyt eivät edellytä ruoppauksia ja turvalaitteisiin ei tule muutoksia. Rakentamisen aikana satama-altaassa on työaluksia ja niiden läheisyyteen ei voi veneillä. Kulku Hietalahteen ja sataman eteläkärjen ohi ei esty.

Sedimenttien ruoppaus ja läjitys aiheuttaa veden samentumista ja ravinnekuormitusta, sekä haitta-aineiden leviämistä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa vaikutukset vesistöön ja vedenalaiseen luontoon on arvioitu vähäisiksi. Vaikutukset ovat paikallisia ja lyhytaikaisia.

Satama-altaan pohjaeläimistöön kuuluu liejusimpukoita, Marenzelleria-liejuputkimatoja ja harvasukasmatoja. Lajisto on kuormitusta kestävää ja palautuu seurantojen mukaan yhdestä viiteen vuoteen.

Havainnekuvassa näkyvät laiturialueet Länsiprojektin valmistumisen jälkeen:

Rekkaliikenne Eteläsatamassa ja Katajanokalla vähenee, koska satamatoimintojen keskittämisen seurauksena Tallinnan rekkaliikenne siirtyy Länsisatamaan ja käyttää ainoastaan Länsiväylää reittinä satamaan ja satamasta.

Eteläsataman matkustajalauttaliikenne siirtyy Katajanokalle 2030-luvulla, jolloin raskas liikenne Eteläsatamassa vähenee merkittävästi.

Matkustaja-autolauttaliikenteen siirtämistä Vuosaaren satamaan on selvitetty vuonna 2020 tehdyssä laajassa skenaariotyössä, jossa tarkasteltiin Helsingin satamien toimintojen sijoittumisen vaikutuksia. Rahtiliikenteen siirto Vuosaareen vaatisi mittavia investointeja ja satama-alueen laajentamista herkän Natura-alueen vaikutuspiirissä. Lisäksi laivaliikenteen päästöt lisääntyisivät pidentyneen reitin myötä. Vaihtoehto todettiin siksi sekä liiketaloudellisesti ja kaupungin strategiatavoitteiden kannalta huonoksi. 

Samoin rahtiliikenteen eriyttäminen matkustajaliikenteestä muodostaisi toiminnalle kriittisen haasteen. Helsingin satamalla on kuitenkin käytössä hinnoittelumalli, joka ohjaa osan rekkaliikenteestä hintaohjauksella Vuosaareen. 

Oleellista on, että matkustaja- ja tavaraliikenteen yhdistävä liikennöintimalli takaa Suomelle vilkkaat, kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset yhteydet maailmalle. 

Lisätietoja sataman uutisesta, jonka materiaalilinkeistä pääsee myös tutustumaan itse selvitykseen: https://www.portofhelsinki.fi/tietoa-meista/helsingin-satama/ajankohtaista/skenaariotyo-helsingin-satamien-toimintojen-sijoittumisen-vaikutuksista-valmistui/

Katajanokan sataman liikennemäärä vähenee, kun Tallinnan liikenne siirtyy Länsisatamaan. Tukholmaan lähtevien laivojen määrä on pienempi kuin Tallinnaan lähtevien määrä.

Liikenneyhteydet on suunniteltu yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja ne on pyritty mitoittamaan siten, että liikenne on mahdollisimman sujuvaa.

Eteläsataman puolella kyllä, kun Helsingin kaupungin keskustan kehittämisohjelma etenee. Länsisataman alueella parkkipaikat lisääntyvät, sillä uuden T1-terminaalin yhteyteen suunnitellaan myös uusia pysäköintitiloja.

Tilan puute satama-alueella ja laivojen kääntöajat eivät mahdollista laivoista purkautuvien ajoneuvojen odottelua satama-alueella. Laivojen autokannet on saatava nopeasti tyhjäksi, jotta ne voidaan myös täyttää kääntöajan puitteissa.